HISTORIA

HISTORIA

Säätiön perustaja, Mauno Suikkanen, syntyi 13. heinäkuuta 1932 Rantasalmen Parkumäessä. Hän oli odotettu lisä Saimi ja Einari Suikkasen perheeseen. Perheen yhteys oli vahva ja lämmin. Maunon vanhempia veljiä olivat Eero ja Kaarlo. Maunon vanhin sisar Elma oli menehtynyt nuorella iällä.

Vaikka Maunon elämä alkoi surullisten tapahtumien sävyttämänä, hän ei antanut menneisyyden varjojen himmentää elämäniloaan.

Maunolle isän menettäminen nuorella iällä oli kova isku, ja pian sen jälkeen myös rakas veli Eero nukkui pois Lapin sodassa aiheutuneiden vammojen seurauksena. Veli Kaarlon taistelu tuberkuloosia vastaan päättyi jälleen yhteen suruviestiin. Vaikka suru oli syvä, Mauno oli vahva ja päätti kantaa kohtalonsa rohkeasti ja arvokkaasti.

Mauno ei pelännyt työtä, ja hänen ahkeruutensa ja säästäväisyytensä alkoivat pian tuottaa hedelmää. Mauno ja hänen äitinsä elivät vaatimatonta elämää, mutta heidän yhteinen ponnistelunsa teki heistä vahvoja ja antoi toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Mauno Suikkanen alkoi rakentamaan omaa tulevaisuuttaan säästäen huolellisesti. Mauno teki elämäntyönsä yrittäjänä puunkäsittely- ja rakennusalalla. Metsähankintojen lisäksi Mauno hankki oman kodin Savonlinnasta ja kauniin kesämökin Sulkavalta. Hän myös uskoi kaukoviisaana pörssin mahdollisuuksiin ja sijoitti osakkeisiin.

Vaikka Maunolla ei ollut enää elämänsä ehtoopuolella lähiomaisia, hän tiesi, mitä merkitsee tuen tarve vaikeina hetkinä. Siksi Mauno Suikkanen päätti perustaa nimeään kantava säätiön, jonka tehtävänä olisi auttaa muita samassa tilanteessa olevia. Hänen säätiönsä kantaa hänen perintöään eteenpäin, ja sen tavoitteena on tarjota tukea esimerkiksi taloudellisissa vaikeuksissa oleville perheille sekä edistää lasten koulutusmahdollisuuksia.

Mauno oli vaatimaton mies, joka ei korostanut omia saavutuksiaan. Toisaalta Mauno oli kannoissaan periksiantamaton ja määrätietoinen. Hän viihtyi parhaiten metsässä, missä hän löysi rauhan ja voimaa. Metsä oli hänelle paitsi työn lähde, myös paikka, jossa hän pääsi lataamaan akkujaan ja nauttimaan luonnon kauneudesta.

Mauno Suikkanen oli innokas urheilumies, ja hän seurasi kiinnostuneena paikallista urheiluelämää. Hän vietti vapaa-aikaansa harrastaen erilaisia kuntoilulajeja, kuten hiihtoa. Urheilu oli hänelle tapa pitää huolta sekä fyysisestä että henkisestä hyvinvoinnista. Taide ja taiteen tukeminen oli myös Mauno Suikkaselle tärkeää.

Vaikka Mauno poistuikin luotamme 13. kesäkuuta 2020, hänen muistonsa elää vahvana niissä, jotka hänet tunsivat. Hänen hyvyytensä ja anteliaisuutensa vaikuttavat läpi aikojen hänen nimeään kantavan säätiön kautta jatkaen näin Mauno Suikkasen perintöä.